Episode's summary
Syyskuun 11. päivä 1973 oli Chilen 9/11, päivä jolloin Chilen demokratia mureni, kun pommit putosivat presidentin palatsiin ja kenraali Augusto Pinochet nousi valtaan syrjäyttäen presidentti Salvador Allenden. Tässä podcastissa tutkitaan, miten tähän päädyttiin ja miten CIA, sisäpoliittinen kriisi sekä talousvaikeudet ajoivat maan vallankaappaukseen ja sitä seuraavaan veriseen diktatuuriin. Diktatuuri, jonka aikana kidutettiin ja murhattiin tuhansia ihmisiä. Terrori ulottui jopa Chile rajojen ulkopuolelle, attentaatteineen ja salamurhineen.
Syyskuun 11. päivä 1973 oli Chilen 9/11, päivä jolloin Chilen demokratia mureni, kun pommit putosivat presidentin palatsiin ja kenraali Augusto Pinochet nousi valtaan syrjäyttäen presidentti Salvador Allenden. Tässä podcastissa tutkitaan, miten tähän päädyttiin ja miten CIA, sisäpoliittinen kriisi sekä talousvaikeudet ajoivat maan vallankaappaukseen ja sitä seuraavaan veriseen diktatuuriin. Diktatuuri, jonka aikana kidutettiin ja murhattiin tuhansia ihmisiä. Terrori ulottui jopa Chile rajojen ulkopuolelle, attentaatteineen ja salamurhineen.
Episodes
Chilen sotilasvallankaappaus 1973
ListenedSyyskuun 11. päivä 1973 oli Chilen 9/11, päivä jolloin Chilen demokratia mureni, kun pommit putosivat presidentin palatsiin ja kenraali Augusto Pinochet nousi valtaan syrjäyttäen presidentti Salvador Allenden. Tässä podcastissa tutkitaan, miten tähän päädyttiin ja miten CIA, sisäpoliittinen kriisi sekä talousvaikeudet ajoivat maan vallankaappaukseen ja sitä seuraavaan veriseen diktatuuriin. Diktatuuri, jonka aikana kidutettiin ja murhattiin tuhansia ihmisiä. Terrori ulottui jopa Chile rajojen ulkopuolelle, attentaatteineen ja salamurhineen.
Troijan sota ja pronssikauden romahdus
ListenedOdysseia eli Odysseuksen harharetket alkavat kun Troijan sota päättyy kreikkalaisten voittoon Odysseuksen keksimän puuhevosen ansiosta. Tarina Troijan sodasta liittyy paljon suurempaan kokonaisuuteen eli koko itäistä Välimerta kohdanneeseen katastrofiin, pronssikauden sivilisaation romahtamiseen vuoden 1200 eaa. tienoilla. Valtakuntia kaatui tai ne surkastuivat, vauraita kaupunkeja tuhottiin, alueen kulttuuri näivettyi ja vahvasti verkostoitunut kansainvälinen kauppa häiriintyi. Jotkut kaupungit ja yhteiskunnat toki myös hyödynsivät uusia tyhjiöitä, mutta esimerkiksi Kreikassa alkoivat niin sanotut pimeät vuosisadat. Tätä voikin verrata läntisen Euroopan pimeisiin vuosisatoihin Länsi-Rooman tuhouduttua. Myös itse pronssikausi päättyi ja sen korvasi pikku hiljaa rautakausi. Syitä pronssikauden romahdukseen lienee useita, mm. ilmaston raju muutos, joka johti pitkään kuivaan kauteen ja nälänhätiin. Myös niin sanottujen merikansojen hyökkäykset levittivät tuhoa itäisen Välimeren rannikkokaupungeissa.
Maria, skottien kuningatar
ListenedMaria Stuart oli Skotlannin kuningatar jo vauvana, Ranskan kuningatar teininä ja Englannin kruununperillinen. Hänen elämänsä oli täynnä intohimoa, verisiä salaliittoja ja raakaa taistelua vallasta. Se oli trilleri, jota värittivät intohimoiset avioliitot, mystiset murhat, kapinat ja petokset. Maria joutui lopulta pakenemaan omasta maastaan, hän haki turvaa serkultaan Englannin kuningatar Elisabet ensimmäiseltä. Se oli virhe, joka maksoi hänelle lopulta kaiken. Oliko Maria Stuart historian uhri, juonitteleva petturi vai pelkkä miesten valtapelin pelinappula? Maria oli jatkuvasti ratkaisujen edessä, valitettavasti useimmiten hän teki väärän ratkaisun.
1812 – Amerikan unohdettu sota
ListenedYhdysvaltojen ja Iso-Britannian niin sanottu vuoden 1812 sota – joka jatkui vuoteen 1815 saakka – on monille tuntematon, myös sotaan osallistuneissa maissa itsessään. Kenties selitys on siinä, että Napoleonin sotien synnyttämistä jännitteistä käynnistynyt konflikti ei johtanut oikien mihinkään. Rajat pysyivät muuttumattomina, valtavilta verilöylyiltä vältyttiin ja kumpikin valtio katsoi, että se ei ainakaan hävinnyt. Raskaimmat tappiot kantoivat alkuperäisväestö muun muassa Suurten järvien alueella. He taistelivat usein Iso-Britannian puolella amerikkalaisia vastaan, mutta lopulta britit vetivät tukensa pois liittolaisiltaan ja jättivät nämä amerikkalaisten armoille. Vaikka sota onkin monelle tuntematon, oli se tärkeä Pohjois-Amerikan myöhemmälle kehitykselle. Sanotaan, että sota loi lopullisesti sekä Kanadan että Yhdysvaltojen kansakunnat. Kanadalaiset, niin englannin- kuin ranskankielisetkin, tiesivät viimeistään nyt, että he eivät halunneet yhdysvaltalaisiksi, vaan jatkaa oman alueensa kehittämistä osana…
Mussolini loi fasistisen Italian
ListenedBenito Mussolini johti Italiaa uuteen ääri-ideologiaan, fasismiin, turvautuen pari vuosikymmentä toisen maailmansodan käännekohtaan asti. Ideologiaan kuului äärinationalismi, yksilönvapauden vastustaminen, militarismi ja poissulkeva yhteiskuntajärjestys. Sosialistina ja pasifistina poliittisen uransa aloittanut taitava puhuja ja kirjoittaja kääntyi sotaa kannattavaksi ja pikkuhiljaa totalitaarista ideologiaa edustavaksi fasistiksi ensimmäisen maailmansodan ja sen jälkeisissä sekavissa ja levottomissa vuosissa. Mussolini tiedettiin jo nuorena väkivaltaiseksi, ja hän halusi itsekin levittää kuvaa itsestään voimaan uskovana vahvana johtajana. Italia oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaaoksessa, joten moni kaipasi johtajaa, joka laittaisi maan kuriin ja järjestykseen. Mussolini ja hänen fasistinsa kiipesivät vallan kahvaan, ja lopulta Italia oli Mussolinin johtama diktatuuri. Mussolini ja hänen toimintansa Italiassa olivat esikuva natsijohtaja Adolf Hitlerille. Mussolinin Italia tarjosi alussa monille…